maanantai 13. kesäkuuta 2011

Maailmanympärimatkan loppuyhteenveto (Helsinki, 12.6.2011)

Stop - nyt loppui matkustelu.
Kiertolaiselämästä alkaa nyt olla jo kuukausi, joten on oiva ajoitus vilkaista taaksepäin ja miettiä mitä matkasta jäi käteen. Viime syksynä reissuun lähtiessä en oikeastaan tiennyt mitä odottaa. Irtiotto arjesta riitti ruokkimaan motivaatiota ja matkaan lähdettiin uteliaalla fiiliksellä. Tavoitteena oli ottaa kaikki irti yksinäisyydestä ja pohdiskella oman elämänsä suuntaa. Mitä kauemmaksi siitä pääsi, sitä paremman perspektiivin siihen sai. Tästä vuodesta alkaa toivottavasti taas uusi aika elämisessä.

Suurta henkistä valaistumista en kokenut, ehkä sitä varten pitäisi matkustaa Intiaan joogaamaan, mutta kirkkaita valonpilkahduksia kuitenkin. Nautin suunnattomasti matkasta ymmärtäessäni kokevani jotain itselleni ainutlaatuista. Tärkeintä eivät olleet matkakohteet tai nähtävyydet, matkustaminen ja siihen liittyvä elämäntapa oli paljon koukuttavampaa. Vastaavaa vapauden tunnetta irti kaikista velvollisuuksista ja vastuista en ole ennen kokenut. Se oli hyvin puhdistavaa sekä henkisesti että fyysisesti. Opin olemaan ja selviämään yksin kaikenlaisista tilanteista, sekä nauttimaan hetkestä. Kun elää tätä hetkeä, muistelematta menneitä ja kurkkimatta tulevaisuuteen, on oloonsa hyvin tyytyväinen. Tämä oivallus olisi hienoa pystyä pitämään jatkossa myös työelämässä.

Vaikka suurin osa taipaleesta taittui itsenäisesti, niin en kokenut yksinäisyyttä. Matkan varrella kohdatut persoonalliset ihmiset olivat kaikkein parasta antia ja muiden reissareiden kanssa ei tarvinnut koskaan olla yksin. Paitsi jos halusi omaa rauhaa. Suuret kiitokset myös kaikille reitilleni matkustaneille ystävilleni, toitte aina mukananne ilahduttavan palasen kotimaata! Mexico Cityssä puolestaan sain mahtavan mahdollisuuden tutustua lukuisiin siellä asuviin sukulaisiini.

Boracaylla voi myös kirjoittaa.
Jälleen tuli todistettu myös Facebookin elämää mullistava voima: muutama vuosi sitten olisi ollut paljon yksinäisempää matkustaa, nyt luultavasti chättäilin ystävieni kanssa jopa normaalia enemmän. Lisäksi Feseen kertyi puolen vuoden aikana ryhmään ”ulkkarit” yli 20 uutta kaveria. Läppäri kulki mukana koko matkan ja meistä tulikin oikein läheiset ystävät. Nettiin pääsi omalla koneella lähes kaikkialla – kuriositeettina helpoimmin Vietnamissa, heikoimmin Yhdysvalloissa – ja sen sisällä kulki kevyesti kymmenien kilojen painoiset matkaoppaat pdf-muodossa. Sitä käytettiin muutenkin päivittäin, sillä sapattivuoden toisena tavoitteena on toteuttaa pitkäaikainen haave romaanin kirjoittamisesta. Ensimmäinen drafti alkaa olla kohta valmis, kirja toivottavasti kasassa loppusyksystä. Tämän vuorotteluvapaan keskeisenä sisältönä onkin antaa aikaa itselleen ja tehdä juuri niitä asioita mitä itse haluaa. Suosittelen lämpimästi tällaista henkisten voimavarojen kasvattamista, siitä on jatkossa hyvä ammentaa.

Kuluneen kuukauden aikana olen saanut loputtomasti vastata kysymykseen matkan parhaasta kohteesta. Ei siihen ole selkeää vastausta. Mitään en olisi jättänyt pois ja paljon jäi näkemättä. Paikat ovat keskenään niin kovin erilaisia, että niitä on vaikea laittaa järjestykseen. Päätin kuitenkin sinnikkäästi yrittää listata RixonWorldTourin (joka muuten sisälsi karaokea 5 eri mantereella) kokemukset järjestykseen. Ensimmäisellä short-listalla oli erityisiä elämyksiä yhteensä 36 kpl, joista puristettiin kasaan tässä alla olevat. Tuhannet kiitokset kaikille lukijoilleni, teitä oli yhteensä seurannan mukaan lähes 300 eri henkilöä!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Matkan elämykset top10:

# 10 : Päivän pyöräilyretki kumpuilevassa San Franciscossa kasvatti sekä sivistystä että kuntoa.
# 9 : Neljä tuntia kestänyt luolaseikkailu kiipeillen, ryömien ja uiden Waitomossa (NZ).
# 8 : Ainutlaatuinen tilaisuus päästä vierailemaan World Visionin kehitysapuprojektissa Liman slummeissa.
# 7 : Selviäminen hengissä tienylityksestä Hanoissa.
# 6 : Henkeäsalpaavat ja fantasiamaiset maisemat Glenorchyssa Uudessa Seelannissa.
# 5 : Live-esiintymiset turisteille loisteliaan Sacrifice-bändin vierailevana solistina Alona Beachillä Filippiineillä.
# 4 : Epätodellinen olo Rotoruan vulkaanisella alueella Uudessa Seelannissa.
# 3 : Osallistuminen pienen Mabinayn vuoristokylän fiestaan Filippiineillä ja paikallinen vieraanvaraisuus.
# 2 : Spontaani neljän päivän seikkailu moottoripyörän kyydissä Vietnamin vuoristossa.
# 1 : Majesteetillinen Machu Picchu keskellä Andien vuoristoa. Jos on jo 30v haaveillut vierailevansa täällä, niin sitä elämystä on vaikea minkään muun kokemuksen ohittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti